tiistai 30. syyskuuta 2008

Svarven och svetsmaskinen

Näihin aparaatteihin pääsin tutustumaan eilen. Minun ja nollorien ensimmäiseen konetekniikan kurssiin Chalmersissa kuuluu nimittäin tuotekehitysprojekti, joka on tarkoitus viedä prototyypin tekemiseen asti. Tämä tulee ilmeisesti tapahtumaan muidenkin kurssien kohdalla, koska koululla on oma prototyplabbet ja siellä kaksi konepajamiestä töis.

Meidän kurssiin kuuluu muistaakseni 12 pajatuntia + eilinen neljän tunnin opastus. Prototyplabbetissa ei saa omalla ajalla tehdä hommia, eikä täällä ole oulunkaltaista pajakerhotoimintaa. Muuten paja on kyllä pätevän oloinen prototyyppitarkoitukseen.

Labbetissa on puupuoli oiko- ja tasohöylineen, sirkkeleineen, vannesahoineen ja niin edelleen. Metallipuolella oli taas joku pieni koneistuskeskus ja nc-sorvikin. Me tutustuimme lähemmin kuitenkin Miggiin, pylväsporakoneeseen ja manuaalisorviin.

Migillä kaikkien piti hitsata latan palaan muutama palko ja sorvilla piti ottaa milli pois akselista. Pylväsporakoneella kaikkien tehtävänä oli vaihtaa istukka ja terä. Puupuolella kaikkien piti vannesahata, höylätä ja hioa oma pikku puukappale.

Oulussa pajaan tutustuminen hoidettiin muistaakseni muutamalla alle tunnin työstödemolla, joissa oli varmaan noin parikymmentä ihmistä kerralla. Lisäksi hitsaustekniikan kurssilla oli hitsausosio, jossa hitsattiin kaasulla ja leikattiin plasmalla. Joka tapauksessa henkilökunnan resursseja ja opiskelijoiden aikaa käytettiin suurinpiirtein yhtä paljon, mutta Oulussa pääsimme vain näkemään, kuinka lastu lentää. Täällä ensimmäisen kurssin aikana parikymmentä nolloria kiersi labbetin koneet siis neljässä tunnissa ja taatusti mieleen jäi enemmän, kun kaikkien piti oikeasti ottaa miggi-kolvi ja sorvin kampi käteen.

Hitsaamossa oli yllättävää huomata kuinka harva oli hitsannut ennemmin. Konepajamies kysyi sitä kaikilta ja noin 20 % meistä oli aiemmin kokeillut raudan sulattamista valokaarella. Minut hän tietenkin tunnisti heti suomalaiseksi ja kysyi kaikilta, miksi suomalaiset ovat niin hyviä hitsareita? Hänen mielestään me olemme niin rauhallisia, että homma sujuu. Kerroin olevani eri mieltä. Tämä kaikki siis nimenomaan ennen minun varsinaista räkimistäni. Minun palkojeni jälkeen suomalaisia ei enää kehuttu. Sori.

Mielenkiintoinen kierros jokatapauksessa. Innolla odotan, jotta saamme taulunripustimemme ideoitua ja suunniteltua, jotta pääsemme tekemään prototyyppiä mullistavasta keksinnöstä;)

-Jaakko

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hej!Pääset oikein prassailemaan kuinka se ideointi ja suunnittelu täytyy toteuttaa ku on se Karhu herran Koneensuunnitteluoppi 2 käytynä :) Muista aluksi pitää pienen pieni esitelmä siitä kuinka ne meidän esi-isät aikonaan homman tekivät.

Tää teidän blogi on kyllä hyvä!

Hälsningar från Kalervontie 13 A 7, Uleåborg!

Mellankorniker från Sverige kirjoitti...

Nimenomaan. Kyllä karhuherran opeilla mennään pitkälle. Olenhan mä yrittänyt niillä prassailla, mutta suppea sanavarasto asettaa aika tiukat rajat. Tänään justiin täytettiin päätösmatriisia ja hyvät väittelyt saatiin aikaiseksi painokertoimista ja eri luonnosten paremmuudesta. Meikäläinen puhui pääosin käsillä ja muut höpöttivät jotakin takaisin. Aika hauskan näköistä;)

Esi-isistä kyllä unohdin mainita. Ilmankos ei mennyt viestit perille. Kaikkihan lähtee tulesta ja keihäästä.

-Jaakko

Mellankorniker från Sverige kirjoitti...

Sen verran pitää vielä tuota pajakerhohommaa kommentoida, jotta kyllä täälläkin on mahdollista iltaisin tehdä hommia prototyplabbetissa. Pitää vain kuulua xp-kerhoon ja maksaa vuosimaksu sekä ajaa ajokortti pajan koneille. Mitä nyt luokkakavereilta asiasta tarkemmin kyselin, niin ilmeisesti ainakaan nolloreita ei kerhon jäseniksi oteta. Mutta kun kerhoon pääsee jäseneksi, niin sitten pääsee omalla avainkortilla sorvaamaan koska tahansa varsinaisen työajan ulkopuolella.

-Jaakko