Torstai-illalla menimme ratikalla Olofshöijdiin. Ratikkaakin olemme nyt jonkun verran käyttäneet, kun Leena on jostakin muka kuullut, jotta tankojuoppo menettää myös ajokorttinsa. Ja koska Leena on kieltänyt myös mun kännipolkupyöräilyt, niin ratikka on ainut vaihtoehto ilta-ajoihin. Ratikka keskustan alueella maksaa Maxirabatt-kortilla 14,8 kruunua eli reilun puolitoista euroa. Ei ilmaista, mutta halvempaa kuin Koskilinjoilla. Yöhinta on Koskilinjoilta tuttu tuplamaksu, mutta ratikalla on helpompi matkustaa pummilla, kun ei tarvitse mennä aina etuovesta, kuskin ohi. Näin olemme kuulleet..
Olofshöidissä on suurinosa SGS:n opiskelija-asunnoista, siksi myös paljon vaihtareita ja suomalaisia, kuten ainakin Sanna, Niina ja Sini. Olimme heiltä ja muilta suomalaisilta kuulleet viihtyisästä olohuoneesta Olofshöijdin alueella ja päätimme nyt vihdoin käydä katsastamassa paikan. Olofshöidiin on meiltä matkaa varmaan joku 6 kilsaa eli suurinpiirtein sama matka kuin keskustaan, mutta Olohshöidiin on huomattavasti inhottavampi mennä ainakin pyörällä ylä- ja alamäkien takia.
Paikkana Cafe Olof oli juuri sellainen kuin olin ajatellutkin: ilmeisesti muutaman nuoren herran pyörittämä rento kuppila, jonka hinnastossa lukee myös kahvi ja tee, mutta pääartikkelit taitavat kuitenkin olla sikahalpa olut ja etenkin drinkit. Kalja maksaa 20 kruunua ja drinkit 25 kruunua eikä drinkkejä tehdä mittakupin kanssa. Ainakin Wiskikolassa oli kolan takia vain hieman wiskiä tummempi väri. Asiallista meininkiä. Kalja taas myydään tölkeissä ja on hyvin tödennäköisesti haettu pakettiautolla Saksasta. Mitä sitä turhia veroja maksamaan, kun näin saavutetaan kaikki tyydyttävä win-win -asetelma.
Se on kuitenkin varmaa, että tällaista paikkaa ei Suomessa kauaa pyöritettäisi, en usko että näillä herroilla on alkoholinmyyntiluvista tietoakaan. Tämä kaikki on kuitenkin omaa spekulaatiota ja uskomme vakaasti kaiken olevan luvallista ja tarkasti valvottua. Emme tietenkään kävisi tälläisessä paikassa ja tukisi tällaistä lainvastaista toimintaa, jos niin olisi.
Se on kuitenkin varma, että paikka on viihtyisä ja musiikki on tunnelmaan sopivaa. Vaikka lattiat, pöydät ja tuolit ovat tahmaisia, se jotenkin kuuluu nimenomaan Cafe Olofiin.
Torstaina, kun istuimme Sannan kanssa Olofissa paikka oli varsin tyhjä, mutta lauantaina "kahvila" oli jo ihan mukavasti täynnä. Kuva on lauantailta.
-Jaakko
PS. Muistin väärin. Torstaina pyöräilimme Cafe Olofiin ja vasta lauantaina liikuimme ratikalla. Niinkuin sillä nyt olisi jotain väliä.
maanantai 29. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti