Navigointilaitteen avustuksella löysimme melko kätevästi SGS:n eli asuntotoimiston aluetoimiston. Jaakko teki tiskillä heti selväksi, että olemme nyt sitten suomalaisia, että eiköhän poika puhuta ruottia. Kun pöytään oli lyöty nippu avaimia, lähdimme suuntimaan uutta kotia kohti.
Tänne jo saapuneet vaihtarit tulivat heti esittäytymään. Oli ranskalaista, japanilaista, ranskalaista, ranskalaista... Kaikki täällä Högsbogatanin talossa asuvat ovat Chalmers tekniska högskolanin opiskelijoita, mutta minähän teen siinäkin asiassa poikkeuksen :)
Ihmettelemistä riitti, kun saimme oman kämppämme oven avattua. Ensinnäkin, asunto näytti siltä kuin joku edelleen asuisi siellä: vaatteita kaapissa, henkilökohtaiset hygieniavermeet kylppärissä ja jääkappi puolillaan olutta. Alunperin saamamme tiedon mukaan asunnon vuokraan ei pitänyt sisältyä mitään perushuonekalujen lisäksi, mutta meille oli jätetty kaikki muovisäilytysastioista ja siivouvälineistä petivaatteisiin ja muistiinpanovälineisiin saakka! Ja koska tulimme tänne autolla, olimme varautuneet KAIKKEEN. Nytpä meillä on tuplamäärä kaikkea, kuten esimerkiksi 2 kpl henkilövaakoja :D Ihmetyksestä selvittyämme päätimme korkata matkan päättymisen kunniaksi pikkupullot kuoharia, jotka myös entinen asukki oli meille jättänyt.
Mutta eipä auttanut siinä vaiheessa jäädä kauemmaksi aikaa ihmettelemään, sillä edellinen asukas oli jättänyt meille myös mahtavan sotkun. Vaikka neliöitä puunattavana ei ollut kuin 25, hommaa riitti. Minkäänlaista lopputarkastusta ei täällä päin tavata tehdä. Olisimme voineet ilmoittaa sotkusta SGS:lle ja saada siivousapua aikaisintaan seuraavana arkena, mutta ainakin minulle oli tärkeintä siinä vaiheessa päästä asettumaan taloksi. Niinpä aloimme suursiivoamaan - ja siinä menikin tovi... Kun siivo oli kohtuullinen, kannoimme tavaramme sisälle asuntoon. Tavaroiden paikoilleen järjestely jäi pääosin seuraavalle päivälle.
Auto saatiin kätevästi vierasparkkiin. Vasta tänään eli kolmantena päivänä vuokrasimme rakkaalle Civicille oman ruudun, joka oli ainoa vapaana oleva. Parkki on nyt noin 500 metrin päässä asunnostamme, mutta pääasia että saatiin edes se.
Nettiyhteyden hankkiminen oli myös helppoa. Käytännön asennushommista minulla ei ole kokemusta, mutta tärkeintä että homma pelittää.
Ja sitten vielä pari sanaa tästä Wästra Frölundan alueesta: pari kauppaa (ICA) löytyy ihan tästä läheltä, samoin pizzapaikkoja. Koko Göteborg on hyvin mäkistä ja pyöräilijän pumpulle (siis sydän, ei siis se pumppu pumppu) mukavan haasteellinen. Aivan ihana siis.
-Leena-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti