Ensimmäinen etappi: Kööpenhamina

Jaakollahan oli ajatuksena, että lähdemme matkalle aamulla varhain, mutta edellisen illan after-work ja eväidentekotalkoot venähtivät sen verran myöhälle, että hoidimme auton pakkaamisen vasta hyvien yöunien jälkeen. Noh, reilun 300 kilometrin matkalla tuli sitten jo uudestaan väsy ja Göteborg-Malmö -väli meni allekirjoittaneella osaksi läskit silmillä. Moottoritietä päästellessä saavutimme Øresundsbron kuitenkin jo varsin pian. Tämä on siis se noin 10 kilometrin pituinen silta Ruotsin ja Tanskan välillä, jonka ylittäminen on huikean hintaista. Olihan se ihan jännää, ehkä. Ennen Tanskan mannerta sukelsimme vielä tunneliin vetten alle. Heti tunnelin jälkeen olimmekin jo Danhostel Amagerin parkkipaikalla.

Sillalta emme oikeastaan nähneet mitään korkeiden kaiteiden ja matalan Hondan takia. Pari kuvaa siitä kuitenkin.

Hostellin varaus ja maksu oli suoritettu netissä jo etukäteen. Rahastuksen makua on täkäläisessä hostellikulttuurissa: yöpymishinnat ovat kohtuulliset hinnastossa, MUTTA saadakseen yöpyä ilmoitetulla hinnalla, täytyy vieraalla olla hostellikortti omistuksessaan. Hankimme sitten yhden yön guest cardin, kumpikin siis. Hostellista ei muuten kyllä ole pahaa sanottavaa. Paikka on siisti ja toimii. Yhteiskeittiö oli hyvin viihtyisä, sieltä tulimme juuri pikamakaroni-soijarouhe-tomaattikastikeillalliseltamme (huh, mikä sanahirviö). Oikein meinaa harmittaa, kun emme aamulla ole keittämässä puuroa näin hyvissä olosuhteissa, vaan menemme nauttimaan tanskalaisen etukäteen maksetun hostelliaamiaisen.



Totta kai katsastimme myös Kööpenhaminan keskustan. Suuntasimme ääntä kohti ”toriaukealle”, missä Oulustakin tutut intiaanimuusikot esiintyivät – äänekkäästi! Torilla oli parkissa Potnapekka-tyyppinen kiertoajelujuna, johon halusimme ehdottomasti päästä kyytiin.



Käteistä ei ollut, mutta piankos Nordean automaatti jo löytyi. Juna oli jo lähtenyt kierrokselleen ja jäimme odottamaan sen paluuta torille olut- ja viinituopin äärelle. Torilla oli siis kioski ja sen ympärillä aitaamaton terassi. Istuskellessamme saimme ihailla, kun paikalliset ja turistit kokosivat usean pöydän ympärillä lego-palikoista mitä korkeampia rakennelmia. Tapahtumaa oli tullut taltioimaan myös Tanskan tv. Ei, me emme päässeet televisioon :(



Kiertoajelulta emme oikein saaneet mitään. Tai no, ehkä ostoskatu olisi jäänyt ilman sitä näkemättä. Ajelulla emme siis nähneet mitään nähtävyyksiä sinänsä. Taloudellista tappiota emme kauheasti kiertoajelulla kuitenkaan kärsineet, sillä ystävällinen naiskuski rahasti meiltä vain lastenlipun hinnan. Hyvää hyvyyttään siis. Palasimme ostoskadulle vielä uudelleen ja pistäydyimme pariin vaateliikkeeseenkin, mutta aika pian kauppojen ovet sulkeutuivatkin. Valikoimaa riitti, mutta hintataso oli vähintäänkin Suomen tasoa.

Vielä kaupunkikierroksen päätteeksi piipahdimme katsastamaan maailman kuvatuinta naista eli pienen merenneidon patsasta. Patsas oli pikkuruinen, mutta väkeä iltahämärällä oli melkein ruuhkaksi asti! Palasimme hostellille parin otoksen jälkeen.



Tai no, matkalla piti vielä käväistä hakemassa lähikioskista pahvipönikkäpunaviiniä, kun sitä nyt kerrankin sai ihan vaan matkan varrelta :) Tykkään Kööpenhaminasta <3

-Leena