Mellankorniker från Sverige: Opiskelukiireitä, ihania muistoja ja lähtölaskentaa

Flunssa iski Högsbogatanin asukkaisiin jo toista, ellei jopa kolmatta kertaa tänä vuonna. Jaakko on porskuttanut menemään Sveitsin tulijaisflunssasta huolimatta, minä sen sijaan vietin mökkiviikonlopun jälkeisen maanantain sängyn pohjalla. Tiistai on toipilaspäivä ja mitä parhain päivä siis päivittää blogia.

Aloitetaan nyt vaikka näillä opiskeluasioilla:
Kehityspsykologian kurssi on takanapäin ja tällä hetkellä siis vietän kolmen viikon opiskelutaukoa ennen lastentautien kurssia. Utvecklingspsykologi -kurssi kesti viisi viikkoa. Toisin kuin Oulussa luennot eivät tulleet luoksemme, vaan me menimme luentojen luo. Psykologian instituutti sijaitsee kuitenkin ihan lähellä Hälsovetarbackenia. Kurssin aluksi saimme hyvin kattavan selvityksen siitä, mitä kurssin suorittamiseen kuuluu: neljä kirjaa, muutamat luennot, läsnäolopakolliset seminaarit lukuläksyineen, kaksi examinationsseminariumia (tavallaan siis suullinen tentti), hemtenta, observointitehtävä ja elokuva. Monipuolisuudessaan kurssi oli melko työläs, mutta järjestelmällinen ja hyvä kertauskokemus. Luku-urakkaa helpottaakseni hankin yhden kirjan äänikirjana, jotka ovat muuten hullun suosittuja täällä Ruotsissa! Kyseessä oli romaani nimeltä Komikers uppväxt, josta tehdystä TV-minisarjasta löytyi pätkiä myös YouTubesta! Hemtenta oli ihan ehdottomasti parempi ratkaisu, kuin tavallinen tentti. Kolmeen kysymykseen vastaamiseen oli annettu aikaa vähän vajaa viikko, mikä oli ihan minimi minulle - pohdiskelevaa ruotsinkielistä tekstiä ei tuosta noin vaan aina synny, kun lähteet pitää käyttää huolella hyväksi. Observointitehtävä meinasi tuottaa harmaita hiuksia, mutta onneksi sain luvan havainnoida yhden iranilaislähtöisen kurssikaverin tyttären leikkiä, josta sain jonkinlaisen raportin sitten kirjattua. Ja kun teemanamme kurssin loppupuolella oli teini-ikä, katsoimme huippusuositun Fucking Åmål -leffan rätisevänä VHS-versiona!

Heti kehityspsykologian kurssin jälkeen aloin valmistautua ties jo kuinka monetta kertaa psyykkisten häiriöitten kirjatenttiin. Sain siis luvan suorittaa tämän rästin pois alta etätenttinä Suomeen viime perjantaina. Kirjat sain kätevästi kaukolainattua ilmaiseksi yliopistokirjaston kautta. Tenttipäivänä olin laitoksemme sihteerin Anna-Karinin huoneen oven takana paikallista aikaa klo 8. Tentin jälkeen oli aika voittajafiilis – tuloksesta ei tosin ole vielä hajuakaan!

Mutta aina opiskelujen ohessa ehtii tehdä muutakin, viimeistään viikonloppuisin! Esimerkiksi joka ikinen perjantai ollaan joko isommalla tai pienemmällä kokoonpanolla oltu afterworkeissa eri puolella Göteborgin keskustaa ja sen tuntumassa. Seuraavaksi hieman listausta ja mielipiteitä aw-paikoista:
- Babar: ostaessaan juoman sai kaupan päälliseksi maittavan wok-buffén, olut oli halpaa mutta viini aika tyyristä, istumatilaa oli mukavasti.
- The Queen: noin 60 kruunun hintaan sai juoman ja monipuolisen luksus-buffén, josta ei tosin riittänyt mattimyöhäisille kovinkaan erikoista syötävää, istumapaikkoja oli kivasti, kun meni ajoissa.
- Excet: hullun jonottamisen jälkeen saimme ensimmäisten joukossa hyvät istumapaikat. Juoma oli halpaa ja ruoka oli monipuolista. Jonottaminen oli yhtä tuskaa, eikä santsikierrokselle huvittanut lähteä. Ei maineensa veroinen, sanoisin.
- Rumpanbar: vanha tuttu, suosittu, hyvä, mutta aika kallis – 63 kruunun aw ja 15 kruunun narikka. Istumapaikkoja on, jos menee ajoissa. Aw-ruoka on aivan lyömätön! Rumpan tarjoaa edullista ruokaa myös sunnuntaisin 2 yhden hinnalla -periaatteella. Pizzat kannattaa käydä testaamassa!
- Smaka: pieni, mutta halpa. Ruoka oli pettymys eli sillipainotteinen.
- L’assassino: aw-ruoka oli monipuolista, mutta juoma ja ruoka piti maksaa erikseen. Koko tila on käytössä afteria varten. Paikka on viihtyisä ja henkilökunta mainio! Maanantaisin L’assassinossa saa listaruokaa puoleen hintaan!
- Brasserie Lipp: parempien ihmisten aw-paikka, mutta yllättävän halpa – ruoka kuului juoman hintaan. Ruoka oli luksusta simpukkoineen ja ilmakuivattuine kinkkuineen. Istumapaikkoja huonosti, koska suurin osa tilasta on tarkoitettu oikeille ravintola-asiakkaille.
- Vasastan: istumapaikkoja oli hyvin, ruoka kuului juoman hintaan. Ruoka oli perussettiä, mutta hyvää. Tosi viihtyisä paikka!

Rumpanbarissa eräänä sunnuntaina

Vasastanin afterwork

Buddygroupitkin ovat alkaneet luoda aktiviteetteja taas kevätkaudelle. Ryhmät on nyt uusittu uusien vaihtareiden saavuttua. Omalla ryhmälläni toimintaa on ollut kivasti ainakin alkuvuodesta, mutta olen osallistunut vain yhdelle international dinnerille. Tämä päivällinen oli mittakaavaltaan paaaaaaaljon suurempi kuin edeltäjänsä viime syksynä. Ruokaa oli Helmutsrossa tarjolla kahdessa yhteiskeittiössä, koska porukkaa oli NIIN paljon. Ähkyhän siinä tuli. Itse tarjosin mielikuvituksellisesti Fazerin suklaata.

International dinner Helmutsrossa

Myös MFG:n kansainvälisen haaran puolesta on ollut toimintaa tänä keväänä. Osa porukasta kävi luistelemassa alkutalvesta, laskiaisen aikaan syötiin semloja (eli laskiaispullia marsipaani-/mantelitäytteellä) Villanilla ja pari viikkoa sitten mittelimme keilaradalla toisiamme vastaan.

Mmmmmary bowlar

Yhdellä viikolla tuli käytyä jopa kaksi kertaa elokuvissakin! Ensimmäinen elokuva, Benjamin Buttons otroliga liv näytettiin Chalmerssin omassa elokuvateatterissa 40 kruunun hintaan. Komitea oli pystyttänyt oikein kanttiininkin leffailtaa varten, jossa oli myynnissä popcornia, karkkia ja limsaa, nam. Puitteet elokuvaelämykselle auditoriossa olivat vähintäänkin 40 kruunun arvoiset! Toinen elokuva sillä viikolla näytettiin SF:n elokuvateatterissa Bergakungenissa. Revolutionary road oli aika puhutteleva, mutta tavallisesta elämästä kertova leffa. Sen jälkeen piti vähän mennä tasoittamaan tunteitaan Café Olofiin. No, yhtä tunnemyllerrystähän se oli sitten sielläkin, kun eräs ranskalainen vaihtari esiintyi siellä kitaransa ja cover-biisiensä kanssa!

Leffaeväät

Café Olof a.k.a CO

Aika vähän on tullut tosiaan baareissa käytyä… Menetettyjen kertojen edestä tuli kuitenkin viihdyttyä paikallisella rock-klubilla Sticky Fingersissä eräänä perjantaina, kun perheen pää oli laskettelemassa Sveitsissä! Ja täytyy kyllä todeta, että jammaaminen pitkästä aikaa teki todella terää! Ratikka- ja bussiliikenne on valitettavan pienitaajuista juuri klo 05.00 ja 06.00 välillä, mutta onneksi mäkkärit on auki myöhään.

Tyttöjen kanssa Stickyssä

7 viikkoa Göteborg-aikaa jäljellä ja monia kokemuksia kokematta. Tässä vaiheessa on täytynyt jo kirjoittaa kalenterin takasivuille 2do-lista, että kaikki suunnitelmat tulee toteutettua. Läksiäisiä alkaa olla jo tiuhemmassa tahdissa ja olo on aika haikea. Joskus huomaa pysähtyvänsä oikein kirjaimellisesti nauttimaan jokaisesta ihanasta hetkestä. Onneksi meille jää muistot - ja SMG:n Vieläkö soitan banjoa -biisi :)

-Leena

PS. Tässä vielä parhaita paloja kuvien muodossa:

Ai niin, tulipa kokeiltua sushiakin ekaa kertaa! Anna ja Annan kaveri eivät olleet ekakertalaisia, mutta keneltäpä suomalaiselta puikoilla syöminen sujuisi hämmennyksettä :)