Kirpparikierros

Viime lauantaina teimme Hemmon kanssa pikku tourneen paikalliseen kirpparimaailmaan. Netistä etsimme kirppareiden osoitteita, jotka sitten laitoimme navigaattoriin talteen ja lähdimme ratikalla uniikki-ohjelman hengessä tekemään "löytöjä". Kaverimme suosituksesta aloitimme kierroksen Kvibergin myymäläalueelta. Kyseessä oli joka viikonloppuiset krääsämarkkinat, jotka eivät meitä vakuuttaneet. Aluella ei juurikaan ruotsia kuulunut, vaan lähes kaikki puheensorina oli jotakin eksoottisempaa kebab-kieltä. Myyjiä oli Kvibergissä paljon, mutta tarjolla oli lähes ainoastaan leivonnaisia, uusia krääsävaatteita ja varastetun näköisiä tietokoneita, autoradioita ja työkaluja. Ihmiset myivät tavaraa sisätiloissa ja pihalla, autojensa peräkonteista. Tilaa ja myyjiä oli, mutta muuten epärehellisen oloinen krääsäkirppari kaikenkaikkiaan.

Kvibergin markkinatunnelmaa

Kvibergistä siirryimme yhden ratikkapysäkin keskustaa kohti. Löysimme Bellevuesta vanhan varastohallin, jossa oli noin parikymmentä kojua myyjineen. Tavara näytti kiinnostavalta ja myyjät olivat puheliaita. Paikka vaikutti hyvältä. Kiertelimme ja ihastelimme. Löysimme paljon mielenkiintoisia säilytysesineitä, kauniita huonekaluja 50-luvulta ja esimerkiksi erittäin hienon, punaisen käsikäyttöisen tehosekoittimen. Niin ikään vankkumaton Oliver Backman -fani, Hemmo, bongasi yhdeltä kojulta myös tusinan arabian ruokalautasia. Myyjä kuitenkin pyysi 60-70 -lukujen taitteesta olevasta Kosmos-sarjasta vähän turhan paljon ja lautaset jäivät odottamaan ostajaansa. Muutakin arabiaa oli kojuissa tarjolla. Tarjonta oli ehkä päivän antiikkimaisinta. Mitään turtleseita tai ikean huonekaluja ei ollut näytillä.

Kirppariromantiikkaa parhaimmillaan

Bellevuesta siirryimme keskustan toiselle puolelle todelliseen kirpparitaloon. Kyseessä oli joka puolelta graffitien peitossa oleva halli. Sisällä huomasimme katon olevan paikka paikoin kevytpeitettä, mutta sisällä oli kuitenkin noin 40 myyjää erilaisine myyntipöytineen. Tarjolla oli kaikkea, aivan laidasta laitaan. Timo Sarpanevan kynttilänjaloista, rullaluistimien kautta aina he-man -tarroihin asti. Myyjät olivat ainakin osittain normaaleja ihmisiä, mutta selvästi muutamia trokareitakin oli tekemässä bisnestä. Saara Hopeaa emme löytäneet ja käsityön ystävien ryijytkin loistivat poissaolollaan, mutta viikon päästä voi olla jo toinen tilanne. Käymisen arvoinen paikka.

Rehellistä kirpparimeinikiä

Järntorgetin ja Masthuggstorgetin ympäristössä kävimme vielä kolmessa tai neljässä eri paikassa. Yksi oli kliininen pelastusarmeija putiikki, yksi tunnelmallinen pikkuputiikki ammuttuna täyteen kaikkea käytettyä hatuista keittiötavaraan. Lisäksi yksi Göteborgin suosituimmista second-hand -kaupoista eli Myrorna, tuli myös kierrettyä. Niistä nyt vain ei ole oikein mitään erityistä mainittavaa.

Päivän oma saalis. Tingitty hinta 180 kruunua.

Kummallista oli törmätä ruotsinsuomalaisiin tai oikeisiin suomalaisiin lähes joka kirpparilla. En tiedä ovatko suomalaiset täällä sittenkin heikommassa taloudellisessa asemassa ja joutuvat täten turvautumaan kirppareiden palveluihin hankinnoissaan vaan ovatko suomalaiset vain niin hyviä tekemään kirpparilöytöjä, että he näissä paikoissa ovat tottuneet käymään. Yhtä kaikki, vaikuttaisi siltä, että kirpparit ovat jotenkin suomalaisten omaksuma juttu, vähän niinkuin karaoke ja kahvikin. Kaikki ovat tulleet kaukaa, mutta kasvattaneet juurensa syvälle biolanin mustaan multaan. Juttelimme päivän aikona neljän ventovieraan suomea puhuvan henkilön kanssa ja lisäksi kahdessa muussa paikassa kuulimme suomea. Se on hyvä saldo, vaikka täällä toki meitä kieltäpuhuvia onkin paljon.

Yksi ruotsinsuomalainen nainen hehkutti meille sinä aamuna tekemiään löytöjä. Hän kertoi ostaneensa neljä Oiva Toikan lasilintua satasella jostakin Frölunda torgin lähellä olevasta kirpparista, johon kuulemma kaikki rikkaat göteborgilaiset kantavat villojensa nurkista poissiivoamansa esineet. Hän suositteli paikkaa ja kertoi muun muassa hankkineensa rahat lastensa joululahjoihin myymällä netissä kirppareilta ostamiansa design-tuotteita. Vierastan vähän tätä bisneksentekotyyliä. Minusta kirpparit ovat enemmän tai vähemmän tavaroiden kierrättämista, tarpeettomien tavaroiden myymistä ja tarpeellisten tavaroiden ostamista.

Tuskin olisin kuitenkaan lituja jättänyt ostamatta, mutta taatusti jättäisin ne kyllä myymättä. No, katsotaan mitä kyseisellä kirpparilla on ensi lauantaina tarjolla. Sitten nähdään ovatko kirpparivaleet pahempia kuin kalavaleet.

-Jaakko