torstai 22. tammikuuta 2009

Syksyn satoa

Tämän blogin yksi tarkoitus on kertoa tänne aikoville minkälaista opiskelu täällä on, joten tässä nyt yksi kirjoitus siitä.

Syksyn aikana kävin kaksi kurssia: "Ingenjörsmetodik" ja "Maskinkonstruktion". Täällä lukuvuosi on jaettu neljään periodiin, joten yksi kurssi siis kumpaisellekin. Keskiarvona voi sanoa, jotta se oli sopiva määrä. Aluksi koulua oli liian vähän ja loppusyksystä aivan liian paljon. Aluksi koulua olisi saanut olla vähän enemmän lähinnä sen takia, että paikallisten kavereiden saanti olisi helpottunut. Toki alkusyksystä oli paljon vaihtaritapahtumia ja kontakteja luotiin sillä saralla. Opintopisteinä kahden kurssin suorittaminen ei kovinkaan paljon ole, mutta pistetilin kartuttaminen ei toki pääasia ollutkaan.

Kurssit olivat kaikenkaikkiaan hyödyllisiä. Vaikka ensimmäinen kurssi oli fuksien ensimmäinen konetekninen kurssi, väitän sen olleen hyödyllinen myös viidennen vuoden koneteekkarille. Suunnittelumetodeita esiteltiin hieman eritavalla kuin Suomessa ja lisäksi esiteltiin minulle tuntemattomia uusia työkaluja suunnitteluprosessin avuksi. Ennenmuuta kielen kannalta kurssi oli hyödyllinen. Kurssilla käytiin myös verstas-kurssi, joka on välttämätön nyt keväällä.

Brödrosten - Exlusiv

Maskinkonstruktion olikin sitten eri maata. Se oli mielestäni todella hyvä kurssi, vaikkakin vähän sekava runsaan asiamäärän takia ja erittäin työläs sekä tiukka-aikatauluinen. Mielenkiintoista oli varsinkin sen kurssin projekti, jonka aiheena oli siis jo todetut leivänpaahtimet. Se oli mielestäni hyvä idea, perinteisten vaihdelaatikkojen, kuljettimien, autonperäkärryjen ja nosturien rinnalla. Laakerimitoitusta ei ollut, eikä osia tarkasteltu lujuusoppisesti, mutta tekemistä kyllä riitti tässäkin tuotekehitysprojektissa. Tavoitteena oli tuottaa kahdelle eri kohderyhmälle sopiva leivänpaahdin, joiden rakenne oli kuitenkin niin moduulinen, että samoja osia voitiin käyttää molemmissa kulujen karsimiseksi. Esimerkiksi meidän paahtimet näyttävät aikalailla erilaisilta, mutta silti niissä on samat sisuskalut sisällä.

Brödrosten - Exlusiv

Projektissa huomasi kuinka paljon kehitettävää lähes jokaisen kodista löytyvässä peruspaahtimessa on. Osasto osti nimittäin kaikille ryhmille Clas Ohlssonista uudet leivänpaahtimet, jotka me sitten panimme paloiksi ja mietimme, kuinka esimerkiksi osien lukumäärää saisi pienennettyä. Aika hyvin pääsi käsitykseen kuinka leivänpaahdin toimii;) Projektissa tuli tutuksi laaja kirjo erilaisia tapoja ja menetelmiä, kun tuotteesta yritettiin kehittää sellainen, että se myös koteihin päätyisi. Erittäin mielenkiintoinen projekti.

Brödrosten - Användbarhet

Työnjakokin onnistui projekteissa hienosti. Yhteisten istuntojen lisäksi minä hoidin 3D-mallintamisen ja suulliset esitelmät. Pojat hoitivat raporttien kirjoittamisen. Kyllähän minäkin varmaan jotakin tekstiä olisin saanut aikaiseksi, mutta tuplatyömäärä siitä olisi kuitenkin tullut, kun muut olisivat tarkastaneet kieliasun ja ilmaisut. Minulle oli huomattavasti helpompaa kymmenen minuutin höpötys, siinä kun ei pilkkuvirheistä nipoteta. Pojat saivat kyllä varmasti istua ja hieroa kauan raporttia, jotta se saatiin typistettyä 30 sivuun, mutta kyllä minullakin meni aikaa paahtimien mallintamiseen, sisuskaluja myöten. Taas oli "kaikki voittaa" tai "kaikki häviää yhtä paljon" -asetelma. Ingenjörsmetodikin viimeisessä tilaisuudessa, jossa esittelimme tuotoksemme eli taulunripustimen, pojat esittelivät minulle muumiaiheisen taulun, jonka he olivat minun kunniakseni askarrelleet. Taulunripustimessa riippui sitten koko pp-esityksen ajan alla olevassa kuvassakin näkyvä taulu. Esityksen lopuksi totesin taulussa olevan muumeja, koska minä puhun kuin muumit (muminsvenska). Näin minulle on kerrottu ja kaikilla oli taas hauskaa;)



Yhden hauskan tapauksen haluan vielä kertoa Ingenjörsmetodilta. Meillä oli yhtenä assistenttina kurssilla eräs Saksalainen jatko-opiskelija, joka oi asunut muutaman vuoden Norjassa. Hänen kyllä osasi ruotsiakin, mutta hänen mielestään oli erityisen hauskaa lähettää kaikki sähköpostit norjaksi. Minä taas en hänen tyylistään pitänyt, kun eräänkin kerran yritin asentaa Catiaa omalle koneelle hänen kirjoittamiensa ohjeiden perusteella, eikä siitä ohjeesta meinannut saada mitään selvää.

Kurssin loppupuolella tämä sama herra lähetti sitten taas mailia norjaksi, jossa kyseli jotakin asioita kurssiin littyen. Minunkin piti sitten hänelle vastata ja ajattelin antaa samalla mitalla takaisin. Kirjoitin hänelle asiallisesti ruotsiksi:
"Arvoisa herra jatko-opiskelija, jos on kerta täysin hyväksyttävää käyttää naapurimaan kieltä kurssin sähköpostikeskusteluissa, niin minä valitsen kielekseni suomen. Alla olevat vastaukset ovat siis suomea".

Tämän jälkeen kirjoitin puoli A4-arkillista vastauksia kysymyksiin ja muita tuntoja kurssista hänelle. Loppuun hellyin kuitenkin laittamaan parilla ranskalaiselle viivalla tärkeimmät asiat ruotsiksi.

Heti samana iltana tuli vastaus, jossa assistentti kertoi, että kurssilla on sallittua käyttää skandinavisten maiden kieliä eli ruotsia ja norjaa. Tämän lauseen jälkeen assari jatkoi englannilla. Että näin. Kun sitten kerran tämän jälkeen tapasimme, naureskelimme hyvässä hengessä tapahtuneelle ja totesin, että myös Suomi kuuluu skandinaviaan.

-Jaakko

2 kommenttia:

Jenny kirjoitti...

Heh, aika hauska! Muakin sanottiin Uumajassa Mumintrolliksi! Mä olin Lilla My.

Kivoja tekstejä oot taas näin uuden vuoden kunniaksi saanu aikaan..

Anonyymi kirjoitti...

Tosi kiva juttu! Tosin Suomi taitaa kyllä kuulua Fennoskandiaan eikä Skandinaviaan.